Ilmiölähtöinen oppiminen ja sähköiset oppimateriaalit

Sähköiset oppimateriaalit ja toimintaympäristöt luovat uudenlaisia mahdollisuuksia tukea ilmiölähtöistä ja oppijakeskeistä oppimista. Opetus voidaan rakentaa suurimmaksi osaksi niin, että opittavaa asiaa tarkastellaan usean eri tieteenalan, siis oppiaineen, näkökulmasta niiden sisältöjä, menetelmiä ja toimintatapoja hyödyntäen. Ilmiölähtöisten teemojen on hyvä liittyä tosielämän ilmiöihin, jotta oppilas saa hyvin kosketuspintaa niihin ja osaa liittää aiemmin niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin opittua uusiin oppimisen kohteena oleviin asioihin.

Alakoulu on hedelmällinen ympäristö ilmiölähtöisille toteutuksille: Voimme tarkastella ilmiönä vaikkapa metsää tai itseä suhteessa kavereihin ja tutustua yhteiskuntaan niin historian, ekologian kuin vaikkapa matematiikan ja äidinkielen sisältöjä ja toimintatapoja hyödyntäen. Samaa ilmiötä voidaan lähestyä tehtävillä, jotka sisältävät matemaattisia ongelmia, sanaluokkien harjoittelua, englanninkielistä sanastoa ja luonnon tai ihmisen biologiaan tutustumista.

Oppilaan huomio keskittyy paremmin opittavaan ilmiöön, ja tärkeitä sisältöjä ja taitoja opitaan tämän toiminnan ohessa. Ennen kaikkea hän voi luoda itse merkityksiä ja yhteyksiä asioiden välille hyödyntämällä esimerkiksi sisällön kommentointia, sähköistä muistiota, jossa hän voi luoda myös linkkejä. Tabletkoulussa arviointityökaluja voidaan hyödyntää tuomaan esiin, mistä näkökulmasta ilmiötä on ymmärretty parhaiten.

Oppiaineisiin liittyviä perustaitoja ja teoriaa ei tietenkään unohdeta, vaan niihin tutustutaan osana ilmiön tarkastelua. Niitä varten rakennetaan erilliset käsikirjat, joihin oppilaat voivat tukeutua aina, kun teemoissa tarkastellaan esimerkiksi ihmisen anatomiaa tai kun siellä harjoitellaan jakolaskuja tai aikamuotoja. Sähköisen materiaalin ja ympäristön avulla käsitteet, teoria ja oppilaalle kiintoisat teemat kohtaavat samassa tilassa.

Tässä ilmiölähtöisyys mahdollistaa mainiosti myös keskittymisen aiempaa selkeämmin myös erilaisten oppimisen ja ylipäätään elämän kannalta olennaisten taitojen, kuten sosiaalisten taitojen, informaatiotaitojen tai ajattelun taitojen kehittämisen. Ne voivat olla monissa harjoituksissa ensisijaisena lähtökohtana, vaikka samalla opitaankin tärkeitä sisältöjä.

Ilmiölähtöisyys vaatii tietysti soveltuvien pedagogisten menetelmien käyttöä. Välineeltä se edellyttää joustavuutta ja mahdollisuuksia tarjota ja esittää eri sisältöjä sekä erityisesti tukea oppilaan oppimista esimerkiksi erilaisin tehtävin ja nykyaikaisin arviointimenetelmin. Projektiperustaisen, ongelmalähtöisen ja tutkivan oppimisen menetelmistä voidaan soveltaa ideoita ilmiölähtöisen opetuksen toteuttamiseen. Teoriaa ja konkretiaa pyritään yhdistämään kognition tasolla ja ymmärrystä ilmiöstä muodostetaan osallistumalla aktiivisesti tiedon yhteisölliseen rakentamiseen.

Sähköiset materiaalit ja oppimisympäristöt mahdollistavat ilmiölähtöisyyden aiempaa paremmin. Samalla kyetään vähentämään merkittävästi oppimisen pirstaleisuutta, kuitenkin opetussuunnitelman esittämät vaatimukset saavuttaen. Opettaja voi Tabletkoulun järjestelmään rakennettavan työkalun avulla varmistua siitä, että kaikki opetussuunnitelman sisältöalueet tulevat käsitellyiksi kaikkien oppiaineiden osalta.

Teksti: FT, Miikka Salavuo, Tabletkoulu

Upea verkosto alkaa hahmottua

Väliaikatietoja hankehallinnosta,

Upea opetuksenkehittäjäverkosto alkaa olla koossa. Vielä vähän rakentamista niin saadaan lista valmiiksi. Viimeisiä yhteystietoja vielä odotellaan.

Rohkenen todeta, että suurin hankebyrokratia on ilmoittautuneiden koulujen osalta takana. Hallinnon osalta koulut saavat koko hankeaikana 2-3 sähköistä kyselylomaketta vastattavakseen ja työaikaa koskevan tuntikirjanpidon täytettäväkseen. Nämä lomakkeet laaditaan mahdollisimman helposti täytettäviksi. Tavoitteena siis on mahdollisimman helppo koulukohtainen hallinto. Päähuomio kohdistuu sisällön kehittämiseen!

Mukavia hetkiä opetuksen kehittämisen parissa!